Maalämpöjärjestelmä

Maalämpöjärjestelmän suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavaa

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 1 mom:n kohdan 12 mukaan maahan tai veteen sijoitettavan lämmönkeruujärjestelmän rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa. Uudisrakentamiseen liittyvä lämmönkeruujärjestelmä käsitellään rakennusluvan yhteydessä.

Maalämmön keruujärjestelmiä ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö. Asemakaava-alueilla lämpökaivo on yleensä ainoa vaihtoehto lämmönlähteeksi. Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalosa on noin 1000-2000 m2. Keruuputkiston päälle ei voi rakentaa rakennuksia eikä keruuputkiston alueeksi sovellu talvella aurattava alue.

Vesistöön sijoitettavaksi haettavasta lämmönkeruuputkistosta on tehtävä vesirakennusilmoitus Hämeen ELY-keskukselle. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus antaa lausunnon voidaanko hankkeeseen ryhtyä ilman aluehallintoviraston vesilain 3 luvun 2 §:n mukaista vesitalouslupaa.

Lämpökaivojen poraamisesta ja lämmönkeruuputkistojen asentamisesta voi aiheutua ongelmia, joita lupamenettelyllä rajataan. Mahdollisia ongelmia voivat olla esimerkiksi:

  • pohjaveden tai vesistön pilaantuminen
  • maaperän vesivirtausten muuttuminen
  • kalliopohjaveden ja maaperäkerrostumien sekoittuminen
  • naapurien tasapuolinen kohtelu
  • olemassa olevien pora- ja rengaskaivojen toiminnan häiriintyminen
  • maanalaisten jo olemassa olevien tai tulevien rakenteiden suojaaminen

Suunnittelussa huomioitava

Ennen hankkeen suunnittelua on selvitettävä omalle kiinteistölle kohdistuvat ehdot suunnittelijan, laitetoimittajan ja viranomaisten kanssa, jotta hanke on mahdollista toteuttaa. Hankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä maan alla mahdollisesti olevat johdot, tekniset rakenteet, luolat ym.

Lämpökaivo porataan omalle kiinteistölle niin, ettei siitä aiheudu haittaa naapurille tai vaikuta muutoin naapurin asemaa heikentävästi. Lämpökaivon sijoittamisessa on huomioitava seuraavat vähimmäisetäisyydet:

naapurin rajasta 10 m
katurajasta 4 m
yleisen alueen rajasta 6 m
toisesta lämpökaivosta 20 m
porakaivosta 40 m
rengaskaivosta 20 m
jätevesijärjestelmästä 20 m
rakennuksesta 3 m
vesi- ja viemärijohdosta 5 m

 

Naapurin kirjallisella suostumuksella lämpökaivon etäisyys rajasta saa olla 8 m, mikäli muut ehdot täyttyvät. Käytettäessä muita kuin yllä esitettyjä etäisyyksiä, on niistä liitettävä hakemukseen erilliset asiantuntijan laatimat selvitykset. Naapurien kuuleminen on suoritettava, mikäli lämpökaivo sijoitetaan alle 20 m:n etäisyydelle rajasta.

Käytettäessä lämmönkeruuputkistoa sovelletaan sijoittelussa yllämainittuja etäisyyksiä, siltä osin kun ne vaikuttavat naapurin asemaan tai rakenteiden tai laitteiden toimivuuteen. Vesistöön sijoitettu lämmönkeruuputkisto asennetaan niin, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai vesialueen käyttäjille. Putkisto on ankkuroitava vesistön pohjaan luotettavasti koko mitoitettu käyttöaika huomioiden. Vesialueen haltijaa ja naapureita on kuultava hakemuksen yhteydessä.

Asemakaava-alueilla ja muilla tiheästi rakennetuilla alueilla lämpökaivo porataan pysytysuoraan. Mikäli lämpökaivo porataan vinoon siten, että se ulottuu naapurin kiinteistölle, tulee siitä perustaa rakennusrasite. Vinoon porattava maalämpökaivo ei saa ulottua miltään osin katu- tai muulle vastaavalle yleiselle alueelle.

Lopen kunnan alueella maalämpöjärjestelmän sijoittaminen on kielletty vedenottamoiden suojavyöhykkeillä, tai jos niitä ei ole määritelty, 300-500 metrin etäisyydellä vedenottamosta pohjaveden virtaussuunnasta riippuen. Pohjavesialueille lämpökaivoa sijoitettaessa tulee suunnittelussa ja rakentamisessa noudattaa erityistä huolellisuutta. Huomioon on otettava mm. putkien paineluokka ja porareikien tiivistys. Käytettyjen ratkaisujen tulee osaltaan estää pohjaveden pilaantumisriski. Pohjavesialueilla voidaan tarvita ympäristöviranomaisen lausunto.

Kaikissa lämmönkeruujärjestelmissä on käytettävä ympäristölle haitatonta lämmönsiirtoainetta.

Maalämpöjärjestelmien rakentamisesta voidaan antaa määräyksiä Lopen kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä.

Lämmönkeruujärjestelmän valmistuminen ja käyttöönotto

Lämmönkeruujärjestelmän rakentaminen edellyttää työnjohtajan hyväksyttämistä rakennusvalvonnassa. Työnjohtajan tehtävänä on valvoa työn luvanmukaista suorittamista. Työnjohtajana voi toimia esimerkiksi hankkeen suunnittelija tai poraustyön suorittavan urakoitisjan edustaja.

Työnjohtaja tilaa loppukatselmuksen, jossa todetaan porareiän sijainti, ja että työ on suoritettu suunnitelmien sekä myönnetyn toimenpideluvan ehtojen mukaisesti. Loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle luovutetaan porausraportin kopio,johon on kirjattu lämmönkeruujärjestelmän kiinteistökohtaiset perustiedot, lämmönsiirtoaineen koostumus sekä tarkepiirustus, mikälli lämpökaivon paikkaa tai lämmönkeruuputkiston sijoitusta on muutettu.

Toimenpidelupaa varten tarvittavat asiakirjat

  • toimenpidelupahakemus
  • omistus- tai hallintatodistus
  • asemapiirros
  • selvitys lämpökaivon syvyydestä ja suuntauksesta tai keruuputkiston pituudesta
  • selvitys mahdollisten muutostöiden aiheuttamista toimenpiteistä kiinteistön sisällä
  • selvitys poistettavasta lämmitysjärjestelmästä
  • valtakirja, kun hakemuksen allekirjoittajana on muu kuin kiinteistön omistaja tai haltija
  • naapurin suostumus, kun poiketaan annetuista ohjeista
  • naapurien kuulemistodistus tarvittaessa
  • asiantuntijaselvitys ohjeiden mukaisista vaatimuksista poikkeamiseen
  • mahdollinen ennakkolausunto
  • lämmöntarpeen mitoituslaskelma
  • RH1-lomake

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 3 Ei 0 Kyllä 3 Ei 0