Paloheimo, Hjalmar Gabriel (sukunimi Brander vuoteen 1906)

 17.10.1864, Kangasala – 29.6.1919 Loppi

  • teollisuusmies, perusti ensimmäisen merkittävän suomenkielisten hallitseman teollisuuskonsernin Suomeen
  • senaattori, kansanedustaja, maanviljelysneuvos
  • isä Lopen kirkkoherra Henrik Brander vuodesta 1868 ja äiti Lovisa Fredriksson
  • ylioppilas 1884, teologinen tutkinto 1888, pappisvihkimyksen jälkeen Hämeenkyrön kirkkoherran apulaisena
  • avioitui Santamäen kartanon tyttären Elin Hernbergin kanssa 1889, osti kartanon Hernbergin perikunnalta lainavaroin ja ryhtyi maanviljelijäksi. Kartanon pinta-ala oli tuolloin n. 1000, uudisti viljely- ja karjanhoitotavat ja hankki lisää maaomaisuutta
  • Elin oli kuollut vuoden kuluttua avioliiton solmimisesta lapsivuoteeseen ja toinen vaimo Fanny Olivia Hellén 1905, kolmas avioliitto Kormun kartanon tyttären Ida Anderssonin kanssa 1906, oston kautta kartanon 2600 ha:n maat liittyivät Paloheimon maaomaisuuteen, joka oli nyt n. 6000 ha, pääasiassa Lopella
  • Teollinen toiminta alkoi Santamäen kartanon yhteyteen 1890-luvulla perustetuista pienestä sahalaitoksesta ja tiilitehtaasta, niitä seurasivat saha Lopen Kesijärvellä sekä saha ja voimalaitos Riihimäellä. Santamäessä valmistettiin tiiliä 1894-1981
  • Kesijärven saha ja Riihimäen laitokset yhdistettiin toisiinsa 1907 kapearaiteisella rautatiellä
  • Paloheimon teollinen toiminta laajeni lasiteollisuuteen 1909, tiilien valmistus kasvoi 1912 voimakkaasti, ainoastaan turvebrikettien valmistus ei ottanut onnistuakseen ja brikettitehdas tuhoutui räjähdyksessä 1916
  • toiminta laajeni myös muualle, Kajaanin Puutavara Oy sahasi ja valmisti myöhemmin selluloosaa. Paloheimo osti yhdessä veljensä K.A. Paloheimon ja Nestor Toivosen kanssa Vuojoki Gods Ab:n osakekannan, yhtiön omistama 8000 hehtaarin metsäomaisuutta Rauman ympäristössä hyödynnettiin perustamalla saha ja sellutehdas, laitoksista muodostettiin yhtiö Rauma-Wood Ltd.Oy
  • muuta toimintaa: Santamäen höyrymylly 1878-1973, Tekokermatehdas valmisti Launosissa Kermake, Tarmoke ja Punahilkka tuotteita 1930-luvun alulta parin-kymmenen vuoden ajan, leipomo, meijeri, sianhoitokoulu
  • Suomalaisen puolueen valtiopäivämies ja kansanedustaja 1904-1909
  • Senaattorina vastasi elintarvikehuollosta Paasikiven senaatissa 1918
  • merkittävä ja laajakantoinen työ oli maauudistuksen eli torppien vapautuksen puolustaminen, Lex kallion ja Lex Pulkkisen nimellä tunnetut lait toteutettiin käytännössä kansallissodan jälkeen 1921
  • perikunta muodosti kuolinpesästä osakeyhtiön, josta 1920-luvulla erosivat Kajaanin ja Rauman toiminnot itsenäisiksi yhtiöiksi, Riihimäen ja Lopen seudun tehdaslaitokset jäivät yhtiöön

Lähteet

Kartanokulttuurista nykyaikaan, Kormu-Launonen kyläkirja 1997
Lopen historia  I, Jorma Kallenautio 1976


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0