Joentaan kievari ja kyläpäivät

Joentaan kylä on Lopen vanhimpia, asutuksesta jälkiä jo kivikaudelta. Kylä mainitaan ensimmäisessä Lopen pitäjän virallisessa asiakirjassa 1400-luvun alussa.  Joentaka sijaitsee joen takana – sananmukaisesti, kylän vedet virtaavat kahteen vesistöön: Koke-mäenjoen kautta Pohjanlahteen sekä Vantaan kautta Suomenlahteen. Myös kirkonkylältä katsottuna kylä sijaitsee joen takana.

Jokiniemi – tärkeä risteyspaikka

Joentaan kylän äärilaidalla oli aikoinaan tärkeä teiden risteyspaikka, jonne syntyi sen ajan palveluyrityksiä kuten krouvi, kievari, myöhemmin posti ja Osuuskauppa. Krouvi ja sen yhteydessä kievari sijaitsivat puolimatkassa Klaukkalan ja Hämeenlinnan välissä ja kestit-sivät matkalaisia muonitus- ja majoituspalveluin.

”Puol’matkan Krouvi” kuvattu Aleksis Kiven Nummisuutareissa. Kerrotaan, että Aleksis Kiven tuttava isännöi krouvia, johon Kivi sijoitti näytelmän kohtauksen.

Kievari – krouvi

  • kievari rasitteena talollisille – velvoite maksaa avustusta ja osallistua kyydityksiin (kievarilla 2 pysyvää ns. ”hollihevosta” ja taloista 4 varahevosta)
  • kievari oli myös postin ensiaskel: postia kulki kievarikyydillä Hki-Klaukkala-Jokiniemi-Hämeenlinna -reitillä kerran viikossa
  • Kievarin viimeinen isäntä oli kauppias ja teurastaja Alexander Lindgren
  • kievari toimi vuoteen 1884, mutta krouvi vielä sen jälkeenkin
  • risteysalue houkutteli muita liikkeitä; 1900-luvun alussa Jokiniemessä 3 kauppaa ja apteekki, myöhemmin kioski, Launosten Osuuskauppa, Ahjo, Maaniityn kauppa jne.

Aleksis Kiven muu yhteys Loppeen: isosetä Matti Stenvall eli metsärosvona Nurmijärven ja Lopen metsissä 1820-luvulla.  à Kiven idea metsässä elävästä ja velvollisuuksia pakoilevasta joukkiosta?

Krouvin kyläpäivät

  • kyläyhdistys ja nykyinen ”krouvi”, tilausravintola Timjami sekä kylän muut yrittäjät järjestävät tapahtuman yhteistyönä
  • heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna
  • visiona on säilyttää ja levittää tietoisuutta vanhasta käsityöperinteestä, työtavoista, esineistöstä ja taloudenpidosta
  • työnäytöksiä tervan- ja punamullan keitosta nypläykseen ja kirnuamiseen
  • lasten leikkejä ja askartelua isoäidin malliin
  • työväline- ja tuotenäyttelyitä 1900-luvun alkupuoliskolta
  • 3.n tapahtumapaikan yhdistelmä: Timjami – Äijämäen juoksuhauta-alue – Lopen Pappilanpuisto
  • järjestelyissä mukana noin 100 vapaaehtoista kaikista ikäluokista
  • kuuluisuuksia avauspuheen pitäjinä (Markku Pölönen, Jukka Rintala…)

Lähteet

Hannu Pirttilä: Lopen pitäjän Joentaka, kuulujen käräjien ja Kiven krouvin kotikylä, 1997
Veijo Meri: Aleksis Stenvallin elämä, 1976
Jorma Kallenautio: Lopen historia, 1976

Marianna Rautiainen, Paikallisopaskurssin aineistoa 2007


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0