Karjalaiset Lopella

Talvi- ja jatkosodan jälkeistä pika-asutuslakia seurasi maanhankintalaki. Vahvistetun sijoi-tussuunnitelman mukaisesti Kannakselta sijoitettiin noin 8000 Antrean asukasta Hämee-seen; Riihimäen kauppalaan sekä Hausjärven, Janakkalan, Vanajan (nyk. Hämeenlinnan) ja Lopen kuntiin. Lopelle asutettiin Liikolan, Kuparsaaren, Kaltovedenmaan, Iivolan, Mes-kalan, Kuukaupin ja Varikselan kylien asukkaat. Lisäksi tuli yksittäisiä perheitä ainakin 14:sta muusta Karjalan kunnasta. Kaikkiaan siirtokarjalaisia asettui Lopelle yhteensä noin 1100 henkeä, antrealaisia heistä oli noin 900. Tästä seurasikin voimakas väestönkasvu Lopella, sillä kun vuonna 1938 asukkaita oli 7908, oli asukkaita pakkoluovutettujen seura-kuntien lakkauttamisen jälkeen vuonna 1950 jo 9416 henkeä.

Asutustoimintaan käytetystä maa-alasta noin kolmanneksen, 1735 ha, josta peltoa 461 ha, luovutti H.G. Paloheimo Oy. Lunastetulle alueelle Kormun ja Santamäen kartanoiden mail-le muodostettiin kaikkiaan 133 tilaa ja asuntoaluetta. Maanhankintalain mukaan Lopelle muodostettiin kaikkiaan 194 tilaa ja asuntotonttia.

Ylä-Vuoksen Maamieskoulu toimi jonkin aikaa sodan jälkeen Kormussa Santamäen karta-nossa. Etelä-Hämeen maamieskouluhanke kuitenkin raukesi ja varat lahjoitettiin Vuoksen Säätiölle.

Yhdistystoimintaa

Karjalan kunnat, seurakunnat ja maakunnalliset järjestöt olivat perustaneet Karjalan Liiton jo heti talvisodan jälkeen1940. Liiton aloitteesta Lopellekin perustettiin oma karjalaisseura, jonka perustamiskokous pidettiin 15.12.1946, nimeksi tuli Lopen Karjalaiset ry.  Nimi vaih-tui 1992  Lopen Karjalaseuraksi, sillä toiminnan luonne oli muuttunut ja toiminnassa oli yhä enemmän mukana muita kuin Karjalassa syntyneitä. Karjalaisen perinteen ja kulttuurin vaaliminen jatkuu vahvana, sillä seuran hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kolme alle kolmekymppistä jäsentä.

Lopella asuvat karjalaiset ovat olleet tekemässä mm. Kuparsaaren, Liikolan, Taurun, Ropula-Kuukaupin ja Syvälahden  kyläkirjoja. Kirjojen kustantamista on tukenut Vuoksen Säätiö. Antreaseurassa toimii aktiivisesti monia loppilaisia, seuran kotipaikka on Helsinki. Loppilaisia on myös Hatakan, Kempin, Kuparisen, Pyyhtiän ja Ruposen sukuseuroissa.

Sanontoja

  • Kuus kertaa päiväs voip käyvä kyläss, seitsemännell pittää olla asiaa
  • Oikei tul suu hyvämakuseks, ko sai haastaaksei siu kanssais
  • Jos ei voi tehhä hyväks, voipha tehhä ainakii paremmaks

Lähteet

Jorma Kallenautio, 1976, Lopen Historia I, kunnallisen itsehallinnon aika
Seppo Simonen, 1951: Antrea, Antrean ja Vuoksenrannan kuntien muistojulkaisu
Antti Pullinen, 1999: Vuoksen perintö, Vuoksen Säätiö 50 vuotta
Harri Hatakka ja Jorma Arminen, 2006: Lopen Karjalaseura ry, 60-vuotishistoriikki

Koonnut Aulikki Kemppi, Paikallisoppaaksi Lopelle –kurssi 2007


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0