Lopen muistomerkit, patsaat, reliefit ja laatat

Muistomerkit ja kivet

Sakari Pälsi

  1. Vanhankirkon rinne, paljastettu 21.8.1966. Professori, kirjailija ja tiedemies S. Pälsi on haudattu kiven läheisyyteen
  2. Armas Hutrin työ Lopen pääkirjaston edessä, paljastettu Lopen päivänä 12.7.1992 , (Pälsin syntymästä 110 v)

Von Törne –suvun hautamuistomerkki
Vanhankirkon rinne, paljastettu 1927

Työssään surmattujen taksiautoilijoiden muistokivi
Muistokiven paljastustilaisuus 1966 oli ensimmäisiä Lopelta lähetettyjä TV-uutisia. Oskari ja Otto Virtanen löydettiin 9.2.1945 surmattuina Kormusta tien varresta. Oskaria( 38 v) oli ammut-tu takaapäin kuljettajan istuimelle, Otto (25 v) löytyi auton vierestä ojasta. Häntä oli lyöty päähän ja ammuttu rintaan. Surmatuilta oli viety 10 000 mk rahaa ja kello. Murhaaja saa-tiin myöhemmin kiinni. Riihimäen taksiautoilijat pystyttivät muistomerkin murhapaikalle, n. 1 km Kormun risteyksestä Launosten kylää kohti.

Hannes ja Hedvik Gebhardin Koivuniemi
Pienviljelijäliikkeen ja osuustoiminnan uranuurtajien mallitilaksi muodostunut Koivuniemi sijaitsee Loppijärven rannalla. Aikoinaan 1920-luvulla tilalla vieraili kaukaakin saapuneita retkikuntia oppia hakemassa. Muistokivi ja laatta

Lopen toisen kirkon muistomerkki
Hautausmaa, toteutus Kalervo Peltola (Loimaan Kivi Oy), Risto Leinonen,
paljastettu 28.5.1992

Karhunkivi
Karhunkivi on Kaarlo Antinpoika Skogbergin 7.7.1887 ampuman viimeisen ”tappajakarhun” muistokivi Riimalassa Salonkylässä. Paljastettu 1937

Vuoden 1918 sodassa henkensä menettäneiden muistomerkit

Kansalaissodan punaisten muistomerkki
Tervalammi, Vojakkala, paljastettu 1947

Kansalaissodan valkoisten muistomerkki
Kirkon rinne, paljastettu 1938

Kansalaissodan punaiset
Hautausmaa, paljastettu 4.7.1948

II Maailmansota

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
Hautausmaa, paljastettu 1956

Sankarihauta, sankariristi ja muuri
Hautausmaa, paljastettu 27.8.1950

Veteraanien muistokivi
Veteraanipuistossa urheilukentän laidalla, paljastettu 1994

Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden Lopen miesten muistokivi
Nuijantalon piha, paljastettu 5.8.1990

Patsaat

Senaattori Yrjö-Sakari Yrjö Koskinen
Kuvanveistäjä Armas Hutri, sijainti kirkon rinteessä, paljastettu 26.8.1962

Jätinkorven leijona
Ilmari Friman, Kunnanviraston edusta, paljastettu 1979.
Seppä Ilmari Frimannin ( 1904-1977) tekemä graniittileijona vartioi kunnanvirastoa. Leijona valmistui sepän harrastustyönä 1967. Ilmari oli syntyperäinen loppilainen, seppä jo kol-mannessa polvessa. Hänet tunnettiin taitavana seppänä ja taidetakojana. Friman teki ensimmäisen leijonan 1963 ja toisen 1967. Vanhassa kirkossa on hänen takomansa kynttelikkö.

Ukon Majan leijona
Lopen kirkonkylä, paljastettu 1964

Sillalla –veistos
Kuvanveistäjä Anneli Sipiläinen, kirjasto, paljastettu 1.11.1988
Reliefit

Lydia Koidula
Koidula (1843-1886) oli Viron kansallisen heräämisen ajan runoilija ja maansa näytelmäkirjallisuuden ja näyttämötaiteen perustaja, Viron ensimmäinen naiskirjailija ja tulisieluinen kansallinen herättäjä. Koidula vieraili isänsä, sanomalehtimies ja kirjailija J.V. Janssenin kanssa Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen luona Leppälahdessa Loppijärven rannalla. Yrjö-Koskinen lahjoitti Koidulalle mahtavan siirtokivilohkareen sillä ehdolla, että se jäisi Suomeen Lydia Koidulan nimikkokiveksi. Koidula uneksi Suomen ja Viron itsenäisyydestä ja yhteistyöstä.
Loppi-Seura hankki 1973 Tallinnan Estonia teatterissa olevasta kuvanveistäjä Juta Eskelin tekemästä Koidulan reliefistä toisinnon Lopelle, joka kiinnitettiin lahjakiveen.

Kolme muusaa
Kuvanveistäjä Juta Eskel, kirjaston ulkoseinä, paljastettu 1989
Rakkaus, runous ja filosofia. Keskimmäisen hahmon, runouden päällä on sulat, jotka kuvaavat sanojen kulkeutumista maailmalla.

Laatat

Rautateiden muistolaatat
Kapearaiteiset radat: Riihimäki-Kesijärvi (Launonen) ja Hyvinkää-Pyhäjärvi (Karkkila)
Launosten ja Läyliäisten asemarakennusten seinässä, paljastettu 1975

Lindströmin perheen sankarivainajien muistolaatta
Paljastettiin 20.5.2007 Suomen tasavallan 90-vuotis-juhlavuonna Lopen kylän Mäkelän talon pihamaalla, jossa Lindstömin perhe sai suruviestin sotien aikaan viisi kertaa.
Ensin, 19.12.193,9 kaatui vuonna 1912 syntynyt Toivo. Tasan kuukausi tämän jälkeen tuli
suruviesti vuonna 1915 syntyneen Yrjö-veljen sankarikuolemasta Summassa. Välirauhan jälkeen oli Suomi taas sodassa ja Lindströmin perhettä koeteltiin jälleen. Vuonna 1921 syntynyt Viljo sai surmansa tammikuussa 1942. Neljäs veli, 1923 syntynyt Vilho, siirrettiin takalinjoille koska talosta oli jo mennyt kolme poikaa. Tämäkään ei auttanut, vaan Viljo hukkui heinäkuussa 1943 palvelukseen kuuluneella uintimatkalla. Puhelinkeskuksessa rintamalottana työskennellyt Aili-sisar sairastui ja kuoli Itä-Karjalassa kesäkuussa 1944. Näiden uhrien lisäksi kaksi sodassa ollutta Lindströmin veljestä haavoittui.
Kaatuneiden muistopäivänä paljastettu muistolaatta kiinnitettiin talon läheltä löytyneeseen kiveen.
Laatan on valanut Veikko Kanerva.

Lähteet

Kare Aspin kirjoitus Aamupostissa
Veteraanin Joulu 2007 (Antti Koskimäki)
Haahtikivi Mirja: ”Tiedonmuruja Lopen turistikohteista” 1997
Lopen kirjasto


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0