Jyrki Viholainen
Lopen paikallisopaskurssi 2007

Salonkartanon vaiheita

Salonkartanon ensimmäiset tiedot ajoittuvat 1650- luvulle, jolloin kuningatar Kristiina lahjoitti tilan Helsingin kaupungin pormestarille Lårens Håkanssonille. Tila perustettiin 1682, jolloin siitä tehtiin Säteriratsutila. Vuonna 1844 vääpeli Carl Gustav Laurentz myi omistamansa salon Säteriratsutiloineen ja kirkonkylän Taarin Rälssitilan vävylleen Adolf  Fredrik Sohlmanille ja tyttärelleen  Fredrica Amalia Laurentsille, kauppahintana oli 11 428 hopearuplaa. Carl pidätti itsellään tilojen rajattoman nautintaoikeuden ja isännyyden aina kuolemaansa asti eli elokuulle 1850. Vuonna 1840 Sohlman alkoi raivata sekä rakentaa uudisrakennuksia Hangas- ja Haala-nimisten torppien läheisyyteen, toisen kartanokeskuksen kehittämiseksi, kartanon nimeksi tuli Storgård (Leppäniemi). Säteritilasta Sohlman myi kolmanneksen vuonna 1860 Johan August Lindbergille 1200:lla hopearuplalla ja aluetta alettiin kutsua Salmioksi. Näin ollen Salonkartano jakautui kolmeksi eri kartanoksi, Salo, Leppäniemi, Salmio, jotka olivat suunnilleen samankokoisia tiloja.

Vuonna 1904 Sohlman myi Salonkartanon pojalleen Solmu Toivo Matias Helteelle joka isännöi kartanoa kuolemaansa, vuoteen 1958, saakka. Riihimäen kaupunki osti 1965 Salonkartanon päärakennuksen sekä yhdeksän hehtaaria maata virkistysaluekäyttöön ja nimi muutettiin Riihisaloksi. Tilan kokonaispinta-alasta ei ole tarkkaa tietoa mutta 1800- luvun puolivälissä, kun kartano jaettiin kolmeen osaan, kartanojen yhteispinta-ala oli 7259 hehtaaria (Salo 752 ha, Leppäniemi 2380 ha, Salmio 4127 ha). Tilasta on myös maanvuokrauslain nojalla erotettu 16:sta torppaa, kaksi lisämaa-aluetta, yhteensä 2000 ha. Kartanossa on harjoitettu maanviljelystoimintaa, karjanhoitoa sekä puutarhaelinkeinoa. Muutamissa 1950- luvun erälehdissä kirjoitettiin Salonkartanosta eräänlaisena kalastuskartanona joten kalastus useista alueen järvistä on ollut yksi ravinnon lähteistä. Rautakoskenruukin perusti A. F. Sohlman 1850, löydettyään kartanon järvistä järvimalmia. Malmi osoittautui erinomaiseksi kankiraudaksi, siitä valmistettiin kirveitä, patoja, nauloja, kuokkia, talikoita, vasaroita ja lehmien kytkyitä. Kartanon alueella toimi myös 1800- luvun puolivälissä öljynpuristamo jossa öljyä puristettiin siemenistä. Salonkartanolla oli myös tärpätti- ja tervatehdas, alueella toimi myös useita viljamyllyjä.

Vanhaan kartanoon liittyy myös tarinoita: Kartanon päärakennuksessa, joka on rakennettu vuonna 1800, kerrotaan asuvan hyvän haltijan. Sinisessä salissa asuu noin puolimetrinen ukko jota ei ole enää pitkään aikaan kukaan nähnyt, tarina kertoo että on henkilöitä jotka tietävät asiasta enemmän mutta heitä sitoo ankara ristinvala joka oli käytössä Salonkartanossa, valalla suljettiin työntekijöiden suut ja estettiin heitä levittämästä kartanon asioita.

Kerrotaan myös vanhan hopea-aarteen olevan kätkettynä kartanon maille, myös asekätköjä huhutaan olevan useita. Helteen Matilla (Solmu Toivo Matias Helle) kerrotaan olleen myös Salonkylän ensimmäinen auto. Matti tunnettiin erityisesti tiukkana isäntänä alaisiaan kohtaan, alueella sijainneen Kaartlammin kalastusoikeutta hän piti yksinoikeutenaan ja hätisteli salakalastajia mm. ampumalla luodikolla ilmaan.

Nykyisin, vuonna 2007, kartanon vanhoista rakennuksista on jäljellä päärakennus, väentupa, sauna, navetta, talli, kanala. paja, puimala, aitta, vesisäiliö sekä kaksi maakellaria. Salonkartano on yhä Riihimäen kaupungin omistuksessa ja toimii nimellä Riihisalo. Alue on kooltaan 9 hehtaaria ja on vapaa-ajanviettokeskus josta löytyvät majoitustilat 46:lle henkilölle. Rannasta löytyy kaksi sähkösaunaa ja yksi savusauna, lasten uimaranta sekä vuokrattavia veneitä. Rannasta lähtee myös melontareitti Kaartjokea pitkin Kalamyllylle asti. Alueelta löytyy myös Frisbeegolf-rata, tennis ja beachvolley-kenttä, päärakennuksessa on kahvio, ruokaa tehdään ennakkoon tilauksesta. Tämän hetken asiakkaista suurin osa on eri yritysten henkilökuntaa jotka tulevat Riihisaloon viettämään virkistäytymispäivää, virkistäytymään ja seikkailemaan luontoon. Tapahtumat toteutetaan yhteistyössä paikallisten elämysyritysten kanssa. Juhlat, kokoukset ja leirikoulut ovat osa Riihisalossa järjestettävistä tapahtumista. Lomatoiminta keskittyy kesä- ja heinäkuulle ja on koostuu pääosin lapsiperheistä jotka etsivät edullista majoitusta maalaismaisemineen ja eläimineen. Luonto ja vesistöt ovat alueen valttikortteja, niinpä Riihisalon tunnetuin tapahtuma on Poronpolun patikointi syyskuun viimeisenä sunnuntaina, parhaimmillaan maksaneita osallistujia on ollut 2500.

Aluetta hoitavat Jyrki ja Liisa Viholainen. Puh. 019-448834
Sähköposti: riihisalo@riihimaki.fi
Kotisivut: www.riihimaki.fi/riihisalo


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0