Setälä, Emil Nestor

(27.2.1864 Kokemäki – 8.2.1935 junassa matkalla Helsingistä Järvenpäähän)

  • suomen kielen ja kirjallisuuden professori, ministeri, lähettiläs, valtioneuvos, kielen ja kansanrunouden tutkija
  • Helsingin yliopiston professorina (1893-1929) E. N. Setälä vaikutti pitkään suomen kielen ja kirjallisuuden tutkimussuuntaan, kansanedustajana, senaattorina ja ministerinä hän oli luomassa itsenäisen Suomen kulttuuripolitiikkaa ja perustuslakeja
  • aloitekykyinen ja tehokas organisaattori, joka Suomen itsenäistyessä loi nuoren valtion kulttuuripolitiikan ja –hallinnon suuntaviivat kirkollis- ja opetusasian senaattorina
  • kuului satakuntalaiseen talonpoikaissukuun
  • varhaiskypsä lahjakkuus, osoittautui jo pienenä hyvin luku- ja opinhaluiseksi; hän oli kolmivuotiaana ensimmäisen kerran kirkossa kuunnellut hartaasti papin saarnaa, kotiin palatessa hän oli noussut viljapellon vieressä olevalle kivelle ja kanssakulki-joiden ihmetykseksi puhua paukuttanut papin saarnan sanasta sanaan, hänellä oli  ilmiömäinen muisti!
  • isä Otto Setälä kuoli lavantautiin nälkävuonna 1867, vaikeuksiin joutunut äiti Sofia katsoi viisaimmaksi antaa lahjakkaan poikansa kasvatiksi lapsettomalle sisarelleen Vilhelmiina Heikkilälle, joka oli naimisissa serkkunsa Lauri August Palosen (1837-1908) kanssa. Brandereiden sivistyssukuun kuuluva Palonen toimi kappalaisena Lopella
  • uudessa kodissaan Kittilän pappilassa Emil Nestor sai tilaisuuden luoda suhteita nuoriin Brandereihin, joista sittemmin Paloheimo-nimisinä tuli merkittäviä talouselämän vaikuttajia
  • Lopen kulttuuripiiriin kuului myös suomalaisuusmies Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, joka hänkin kiinnostui lahjakkaasta Setälästä
  • kasvattivanhemmat lähettivätkin Lopella kansakoulun käyneen Emil Nestorin Hämeenlinnan normaalilyseoon, josta poika sitten kirjoitti laudatur-ylioppilaaksi kymppiä hipovalla koulutodistuksen keskiarvolla
  • Emil Nestorin ollessa normaalilyseon ensimmäisellä luokalla Palosen perhe siirtyi Kauvatsalle, sillä kasvatusisä oli nimitetty Kauvatsan kirkkoherraksi
  • suomen kieli kiinnosti normaalilyseon lukiolaisia, kielioppia oli opiskeltava ruotsinkielisen kieliopin avulla; Setälä laatikin koulun dosentin Arvid Genetzin rohkaisemana omatoimisesti vaikeaselkoisiin saksankielisiin lähteisiin perehtymällä suomen kielen lauseopin, joka julkaistiin vuonna 1880 Setälän ollessa 7. luokalla!
  • suoritti vuonna 1882 aloittamansa yliopisto-opinnot nopeasti ja loistokkaasti
  • väitöskirja valmistui vuoden 1886 lopussa
  • julkaisi mm. kansanrunoutemme perusongelmaa käsittelevän teoksen ”Sammon arvoitus” sekä tutkimuksia itämerensuomalaisten kielten äännehistoriasta
  • avioitui vuonna 1891 prof. Julius Krohnin tyttären Anni Helmi Krohnin (31.10.1871-18.10.1967) kanssa, joka vietti kesiään mm. sisarpuolensa, Aino Kallaksen, kanssa Loppijärven rannalla Syrjässä, avioero vuonna 1913

Lähteet

Suomen kansallisbiografia. Osa 8: von Qvanten – Sillanpää. 2006


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0