Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.

Jos kunta myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, laaditaan omaishoidon tuesta kunnan ja omaishoitajan välille omaishoitosopimus. Omaishoidon tuen perusteet Lopella 1.1.2017 alkaen on luettavissa ja tulostettavissa kokonaisuudessaan sivun ylälaidassa olevan linkin kautta.

Hakeminen

Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti hakemuslomakkeella. Lomakkeen liitteenä tulee olla lääkärin C-lausunto. Omaishoidon ohjaaja arvioi kotikäynnin perusteella hakijan toimintakyvyn, hoidon ja huolenpidon tarpeen, sekä laatii yhdessä hoidettavan, hoitajan ja mahdollisten muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman. Avun tarpeen määrittelyssä käytetään apuna lääkärinlausuntoa, toimintakykymittareita ja tarvittaessa muita selvityksiä hoidettavan avuntarpeesta ja toimintakyvystä. Hakemus­lomakkeita saa kunnantalolta yhteispalvelupiste Rosamundasta, Ikäpisteestä, muisti- ja omaishoidon palveluneuvojalta ja sen voi tulostaa sivun ylälaidassa olevan linkin kautta. Omaishoidon tuen hakemukset hoitaa muistineuvoja Anne Eve ja sosiaalityöntekijä Raisa Ketonen.

Omaishoidon tukea haetaan seuraavasti:
Hakuvuoden aikana 65-vuotta täyttävät ja vanhemmat asiakkkaat, hakulomake lähetetään osoitteella; muistineuvoja Anne Eve, Opintie 3, 12700 Loppi. Tiedustelut p.050 362 7251.

Alle 65-vuotiaiden hakulomake lähetetään osoitteella; sosiaalityöntekijä Raisa Ketonen, Sosiaali- ja terveystoimiala / Vammaispalvelut, Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki. Tiedustelut p. 019 758 4245.

Hoitopalkkion suuruus

  • Hoitopalkkio: 392,00 euroa

Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat useita kertoja päivittäin tai jatkuvaluonteisesti toimintakyvyn aleneman, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia päivittäin toistuvasti melko paljon hoitoa, hoivaa, huolenpitoa ja valvontaa päivittäisissä toimissaan (kuten liikkuminen, hygienian hoito, pukeutuminen, peseytyminen ja syöminen). Hoidettavat voivat tarvita jonkin verran apua tai valvontaa öisin. Hoidettavan voi jättää lyhyeksi ajaksi yksin. Hoitotyö on sitovaa ja vaativaa fyysisesti ja/tai psyykkisesti. Pelkästään esimerkiksi asiointi- ja kodinhoitoapu ei täytä omaishoidon tuen myöntämisen kriteereitä, vaan avun katsotaan olevan huolenpitoa lähimmäisestä. Omaishoitajan antaman hoivan ja huolenpidon tulee pääsääntöisesti korvata muita kunnallisia palveluja, kuten esim. säännöllinen päivittäinen kotihoito, henkilökohtainen avustaja, lasten päivä- tai iltapäivähoito. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve tulee pääasiassa järjestetyksi kunnallisin palveluin tai hoidettava on keskimäärin yli 7 tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana.

  • Hoitopalkkio: 578,05 euroa

Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn takia ympärivuorokautisen hoidon, hoivan, huolenpidon ja/tai valvonnan tarve (esim. liikkuminen, hygienian hoito, pukeutuminen, syöminen, ja lääkehoito). He tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa tai valvontaa yöaikana säännöllisesti (esim. avustaminen wc-toiminnoissa, asennon vaihtaminen). Hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta ja on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta (esim. vaikeasti käytöshäiriöiset muistisairaat hoidettavat). Omaishoito on pysyvän laitoshoidon vaihtoehto. Hoidettavaa ei voi jättää yksin.

  • Hoitopalkkio: 784,05 euroa.

Maksuryhmä III on harkinnanvarainen korotus maksuryhmään II silloin, kun omaishoito on pysyvän laitoshoidon vaihtoehto. Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta (esim. kahden autettavat, saattohoidettavat, yhden autettavat vaikeasti käytöshäiriöiset tai hoito voi sisältää hoitotoimenpiteitä (esim. asentohoidot, imut, katetroinnit). Kyseessä voi olla myös määräaikainen hoidollisesti raskas siirtymävaihe, jolloin omaishoitaja on estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Omaishoidon vaihtoehtona on ympäri­vuorokautinen laitoshoito tai vaativa tehostettu palveluasuminen.

Hoitajalla ei ole tältä ajalta vähäistä suurempia työtuloja, oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan tai oikeutta vuorottelulain (1305/2002) 13 §:n mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Päätös tehdään aina määräaikaisena 6 kk, jonka jälkeen päätökseen on mahdollista tehdä jatkosopimus.

Sovittaessa osa hoitopalkkiosta voidaan vaihtaa palveluun. Lyhytaikaishoito pienentää omaishoidon hoitopalkkion määrää.

Vapaan järjestäminen

Omaishoitolain 4 §:n mukaan omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Hoitajan vapaan aikainen hoidettavan hoito voidaan järjestää hoidettavan kotipalvelulla, päiväkeskuskäynneillä, sijaisomaisomaishoitajalla, toimeksiantosopimukseen perustuvalla perhehoidolla, lyhytaikaishoidolla laitoksessa tai palveluasumisessa sekä vammaisen osalta myös yksityisessä vammaispalvelulain mukaisessa hoitokodissa.

Sijaisomaishoitaja

Omaishoitolain 4 a §:n mukaan kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Sijaisomaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai läheinen henkilö. Henkilön soveltuvuudesta omaishoitajaksi säädetään omaishoitolain 3 §:n 3 kohdassa, ja tämä edellytys koskee myös sijaisomaishoitajia. Sijaisomaishoitajan soveltuvuutta arvioidaan aina hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hoidon asettamat vaatimukset. Sijaisomaishoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Lasten osalta toinen vanhemmista ei voi toimia sijaisomaishoitajana toisen vanhemman ollessa lapsen omaishoitaja. Sijaisomaishoitajuutta haetaan kirjallisella hakemuksella. Sijaisomaishoitajuudesta tehdään viranhaltijan päätös sekä laaditaan toimeksiantosopimus kunnan ja sijaishoitajan välille. Sijaisomaishoitajan kanssa tehtävä sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi.

Omaishoidon sopimuksen irtisanominen, purkaminen ja keskeytykset

Omaishoitajalla on ilmoitusvastuu keskeytyksistä; lomajaksoista sekä omaishoitosuhteen päättymisestä. Tiedoista ilmoitetaan muistineuvoja Anne Evelle puh. 019 758 6159 tai 050 362 7251. Omaishoidettavan poissaolot vaikuttavat omaishoidon tuen maksuihin sekä omaishoitajan lakisääteisiin vapaapäiviin. Mikäli hoidettava on sairaalassa yli kuukauden mittaisen jakson, omaishoidon tuen maksatus keskeytyy. Omaishoidon päättyessä kuolemaan, tukea maksetaan ko. kuukauden loppuun saakka.

Mikäli hoito keskeytyy muusta kuin hoidettavan terveydellisistä syistä, keskeytyy myös palkkion ja omaishoidon tukena myönnetyn palvelun saaminen välittömästi esim. siirtyminen pitkäaikaishoitoon tai muutto toiselle paikkakunnalle. Hoitopäivät vähennetään omaishoidon tuesta tulo- ja lähtöpäivää lukuun ottamatta. Väärin perustein maksetut hoitomaksut voidaan periä takaisin.

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 1 Kyllä 2 Ei 1