Vesilaitos

Kun kiinteistön haltija haluaa liittää kiinteistön kunnan vesi- ja jätevesiverkostoon, on hänen toimitettava Lopen vesilaitokselle hakemus kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitokseen ja sen käytöstä.

Hakemus löytyy tästä

Vesimittarin saat ottamalla yhteyttä vesilaitokseen. Vesimittarin voi hakea sovitusti kunnantalolta, vesilaitoksen palvelusihteeriltä. Ota yhteyttä palvelusihteeriin asian sopimiseksi.

Palvelusihteeri, 050 500 3675

Vesimittarin asennuspäivä tulee ehdottomasti ilmoittaa laitokselle. Veden ja jäteveden perusmaksujen sekä käyttömaksujen laskutus alkaa, kun vesimittari on asennettu.

Mikäli toivot että vesilaitos tulee asentamaan vesimittarin, ota yhteyttä suoraan vesilaitoksen hoitajaan:

Petri Oksanen, 040 330 6351

tai viemärilaitoshoitajaan:

Janne Saloon, 040 330 6352

Vesimittarin omistaa laitos, ellei toisin sovita. Laitos myös määrää vesimittareiden tyypit ja koot.

Liittymismaksu määräytyy kiinteistötyypin mukaisen kertoimen sekä rakennuksen kerrosalan perusteella seuraavasti:

L= k x A x yL, jossa k = kiinteistötyypin mukainen kerroin, A = kerrosala ja yL = liittymismaksun yksikköhinta.

liittymismaksun yksikköhinta (yL) vesi: 2,11 €

liittymismaksun yksikköhinta (yL) jätevesi: 2,38 €

Esimerkki:

Omakotitalon kerrosala on 125m², liittyy vesi- ja jätevesiviemäriin.

Vesiliittymän hinta: 6 x 125 x 2,11 € = 1582,50 €

Jätevesiliittymän hinta: 6 x 125 x 2,38 € = 1785 €

Teollisuuskiinteistöjen kohdalla liittymismaksu määräytyy rakennettavan kerrosalan mukaan aina 1500m²:n saakka, jonka ylittyessä liittymismaksu sovitaan erikseen neuvottelemalla.

Vesiosuuskuntien vesi- ja viemäriliittymän liittymismaksu on yhteensä 10 000 €

Lopen kunnan vesi- ja/tai viemäriverkostoon kuuluvan kiinteistön vaihtaessa omistajaa, tulee molempien osapuolien, sekä myyjän että ostajan, olla yhteydessä vesilaitoksen asiakaspalveluun.

Suositeltavaa on, että kumpikin osapuoli on paikalla kiinteistön hallintaoikeuden vaihtuessa ja ko. kiinteistön vesimittari luetaan yhdessä. Vesimittarin lukema on ilmoitettava vesilaitokselle. Edelliselle omistajalle tehdään loppulasku kyseiseen lukemaan ja päivämäärään. Kyseinen lukema toimii myös uuden omistajan aloituslukemana, joten tästä päivämäärästä ja lukemasta eteenpäin vastuu vesi- ja jätevesilaskuista siirtyy uudelle omistajalle.

Edellisen omistajan tulee ilmoittaa vesilaitokselle kiinteistön myymisestä. Samalla saadaan vesimittarilukema ja tarvittaessa uusi osoite loppulaskun lähettämistä varten.

Uuden omistajan tulee ottaa yhteyttä vesilaitoksen asiakaspalveluun omistajan tietojen ja laskutuksen saamiseksi ajan tasalle. Tieto uusista omistajista ei päivity automaattisesti vesilaitoksen asiakasrekisteriin.

Uuden omistajan tulee ilmoittaa vesilaitokselle seuraavat tiedot:

• Vesimittarin lukema ja lukeman päivämäärä
• Kiinteistön osoite
• Asukkaiden lukumäärä
• Uusien omistajien nimet sekä henkilötunnukset

Huom! vesilaitos tekee sopimuksen VAIN kiinteistön omistajan kanssa. Laskut lähetetään aina kiinteistön omistajalle. Kiinteistön omistaja ja mahdollinen vuokralainen sopivat keskenään vesilaskujen suorittamisesta. Kiinteistön omistaja on aina viimekädessä vastuussa omistamansa kiinteistön vesi- ja jätevesimaksuista.

Pääset tästä täyttämään omistajanvaihto -ilmoituksen:

Omistajanvaihtoilmoitus vesilaitokselle – edellisen omistajan tiedot

Omistajanvaihtoilmoitus vesilaitokselle – uuden omistajan tiedot

Lopen vesilaitos lähettää asiakkailleen laskun 4 kertaa vuodessa. Laskutusjakso on näin ollen 3 kuukautta.

Laskutus perustuu veden ja jäteveden käyttömaksujen osalta vuosikulutusarvioon. Vuosikulutus voidaan arvioida alkuun esim. henkilölukumäärän perusteella (keskimäärin 35m³/hlö/vuosi) ja myöhemmin se perustuu saatujen vesimittarilukemien muodostamaan vuosikulutusarvioon.

Vesilaitos pyytää ilmoittamaan vesimittarilukeman kerran vuodessa, vuoden lopussa. Lukema on kuitenkin sallittua, jopa suositeltavaa, ilmoittaa useamminkin. Huomioimme aina ilmoitetun vesimittarilukeman seuraavalla laskulla, joten tasauslaskuja on mahdollista saada useammin kuin kerran vuodessa.

Vesi- ja jätevesilaskulla laskutetaan aina perusmaksu, joka esim. omakotitaloilla on yhteensä (veden ja jäteveden perusmaksu) 75,00 euroa vuodessa (alv 0%). Vuosittainen perusmaksu jakautuu tasaisesti jokaiselle neljälle laskulle vuoden aikana.

Lisäksi lasku sisältää vuosikulutusarvioon perustuvat arviolaskurivit jaksolla käytetyn veden ja/tai jäteveden määrästä, riippuen onko kiinteistöllä sekä vesi- ja jätevesiliittymä, vai vain toinen.

Tasauslaskulla laskutetaan uuden lukeman ja edellisen lukeman välinen kulutus ja hyvitetään kyseisellä aikavälillä arviolaskuilla laskutetut vedet ja jätevedet.

Huom! Veden ja jäteveden perusmaksut ovat kiinteitä kustannuksia, niitä ei huomioida tasauslaskuilla. Perusmaksut myös laskutetaan aina kun mittari on kytkettynä verkostoon, vaikka kiinteistössä ei vettä kulutettaisi lainkaan. Kiinteistössä on tällöin valmius veden käyttöön.

Asiakkaan tulee toimittaa laskutusta varten tarvittavat lukematiedot laitoksen määrääminä aikoina. Lopen vesilaitos pyytää asiakkailtaan vesimittarin lukeman kerran vuodessa, vuoden lopussa.

Vesimittari tulee lukea itse, kiinteistön omistajan tai muun tämän velvoittaman henkilön toimesta. Ellei mittarin lukemaa ole toimitettu määräajassa tai luennasta ei ole erikseen toisin sovittu laitoksen kanssa, laitoksella on oikeus suorittaa laskutus arvion perusteella tai periä palveluhinnaston mukainen kohtuullinen korvaus suorittamastaan mittarin luennasta.

Useimmissa vesimittareissa mittarin viisi ensimmäistä numeroa ilmoittaa täydet kuutiot. Jos olet epävarma mitkä lukemat vesimittarista pitäisi ilmoittaa, ilmoita kaikki lukemat laitokselle. Näin lukema saadaan varmasti laitoksen päässä kirjattua oikein järjestelmään ja tasausmaksut muodostuvat oikein todelliseen kulutukseen perustuen.

Vesimittarilukeman voi ilmoittaa puhelimitse vesilaitoksen palvelusihteerin numeroon, sähköpostitse tai kätevästi kulutus web -palvelun kautta.

Kulutus webiin kirjautuaksesi tarvitset kulutuspiteen numeron sekä vesimittarin numeron. Nämä tiedot löytyvät vesilaskulta ja tarvittaessa voit pyytää ne vesilaitoksen asiakaspalvelusta.

Kulutus webiin pääset kirjautumaan tästä

Palvelusihteeri puh. 050 500 3675

Sähköposti: lopen.vesilaitos@loppi.fi

Perusmaksut Kirkonkylän, Launosten, Läyliäisten ja siirtoviemärin alueen perusmaksut löytyvät alla olevasta taulukosta (ylempi)

Perusmaksut Kaartjärven alueella löytyvät alla olevasta taulukosta (alempi)
Käyttömaksut:

Veden kuutiohinta

1,94 euroa / m³ (alv 0%)

Jäteveden kuutiohinta

2,57 euroa / m³ (alv 0%)

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto on hyväksynyt 4.11.2022 Lopen vesilaitoksen Kirkonkylän, Launosten, Läyliäisten ja Kaartjärven vedenottamoiden ottamistoimintaan, vedenjakeluun ja -laatuun sekä toimintaympäristöön liittyviä riskejä WSP -riskienarviointiohjelman mukaisesti suoritetun arvion pohjalta. Water Safety Plan (WSP)-työkalu vastaa taousveden laatuvaatimuksista ja  valvontatutkimuksista annetun standardin SFS-EN 15975-2 vaatimuksia. Lopen vesilaitos noudattaa tätä oman toimintansa riskienhallinnassa.

Alla viimeisimmät vesinäytteiden tulokset

Laajat tutkimustulokset

Lopen vesilaitos tuottaa käyttäjilleen tarpeellisen puhtaan talousveden Kirkonkylän (n. 500 m3/d), Läyliäisten (n. 300 m3/d), Launosten (500 m3/d) ja Kaartjärven (n.100 m3/d) vedenottamoiden omilla jakelualueillaan.

Vesijohtovedestä on tehtävä talousvesiasetuksen (1352/2015) määräämät tutkimukset. Viranomaisvalvonnan tutkimustulokset ovat julkisia asiakirjoja. Talousveden laatua seurataan vesinäytteistä niille laaditun vedentarkkailuohjelman mukaisesti, joita otetaan vedenottamon raakavedestä, laitokselta lähtevästä vedestä, vesisäiliöistä ja eri puolilta jakeluverkostoa. Talousveden laadun valvontaa suorittaa terveydensuojeluviranomainen (Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymä – ympäristöterveysvalvonta 31.12.2022 asti).

Vedenottamoiden raakavesi on sellaisenaan jo hyvän talousveden kriteerit täyttävää, mutta veden ph-arvo on luontaisesti aina hieman neutraalia happamampaa. Vedenjakeluverkoston säilyvyyden varmistamiseksi raakavettä joudutaan alkaloimaan Kirkonkylän ja Kaartjärven vedenottamoilla kalkkikivisuodatuksella. Läyliäisten ja Launosten vedenottamoilla vastaava alkalointi suoritetaan soodakäsittelyllä. Kummallakaan menetelmällä ei voi ylialkaloida raakavettä ja talousvesi täyttää aina terveysviranomaisen vaatimukset. UV-laitteilla varmistetaan lisäksi talousveden mikrobiologiset vaatimukset.

Lopen kirkonkylän pohjavesialue mudostuu pitkittäisharjusta, joka jakautuu A- ja B-osaan Lopen keskustaajaman kohdalla. Harjualueen maaperä on hiekkavaltaista. A-osassa pohjaveden muodostumisaluetta on 2,42 km² ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan noin 1500 m³/vrk. B-osassa pohjaveden muodostumisaluetta on 0,31 km² ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan noin 200 m³/vrk. Pohjaveden laadun tarkkailussa on havaittu hieman kohonneita kloridin, sulfaatin ja nitraatin pitoisuuksia, mutta pitoisuudet alittavat selvästi talousvesiasetuksen enimmäispitoisuudet. Pohjaveden laatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet.

Läyliäisten pohjavesialue muodostuu pitkittäisharjusta, jonka maa-aines on pääosin hiekkavaltaista. Pohjavesialueen reunoilla maaperä on hietavaltaista. Pohjaveden muodostumisaluetta on 4,94 km² ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan noin 3500 m³/vrk. Läyliäisten vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen pohjoisreunan kalliopainanteen reunalla. Pohjaveden laatu täyttää talousvedelle asetetu laatuvaatiumukset ja -tavoitteet.

Launosten pohjavesialue muodostuu pitkittäisharjusta, jonka ydinosissa maaperä on hiekka- ja soravaltaista, reunoilla esiintyy siltti- ja savikerroksia. Pohjaveden muodostumisaluetta on 2,05 km² ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan noin 1500 m³/vrk. Pohjaveden laatu täyttäää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet.

Räyskälän pohjavesialue on osa laajaa pitkittäisharjujaksoa. Pohjaveden muodostumisaluetta on 3,42 km² ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan noin 2700 m³/vrk. Pohjaveden laatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet.

Lopen kunnan alueella on runsaasti käyttämättömiä pohjavesiesiintymiä ja vedenantoisuus on kunnan tarpeeseen nähden moninkertainen.

Verkostomateriaalinan on PEH ja PVC. Kirkonkylässä on käytössä lisäksi vanhimman verkosto-osan alueella alle 500m pituudelta himaniittiputkea.